Sataedun Nakkilan toimipaikassa valokuvauksen ammattitutkintoa opiskeleva Esko Pamppunen lähti kahdeksaksi viikoksi Espanjan Fuengirolaan suorittamaan kansainvälistä ErasmusPlus liikkuvuusjaksoa tammikuussa 2022.

”Tällainen lähes 6-kymppinen kyllä arvostaa, että mukaan sai ottaa, kunhan itse vastaa heidän kustannuksistaan, koko orkesterin eli vaimoni Maarit ja kiinanharjakoiramme Ibis ja Laku matkassa mukana. Ainoastaan Bono-kissamme jäi Suomeen. Ei ihan mukava lento koiruuksilla ruumassa, mutta hyvin meni.


Kone lähti eilen hieman myöhässä kohti Malagaa, joten vasta hieman puolen yön jälkeen saavuimme tänne pimeyteen, joka aamulla kirkkaudeksi muuttui.


Ennalta varattu vuokra-auto odottelikin kentällä ja kaikki oli tähän asti sujunut kuin voidellen…
Hyppäsimme autoon ja ajattelin ajaessa naviin heittää osoitteemme. Ei mennyt ihan nappiin tuo… Löysimme hetken kuluttua itsemme Malagan taajamasta. Uusi osoite naviin ja lähdimme 180 astetta toiseen suuntaan…


Saavuimme hieman Fugessakin seikkaillen vihdoin oikeaan osoitteeseen ja asunnon avaimen luovuttajakin oli tyytyväinen, kun vihdoin pääsi unten maille.


Tänään tutustumista ympäristöön ja huomenna tapaaminen Sofia-opistolla Minna Kantolan kanssa.

Jaahas, reilun puolenvälin ollaan tässä reissussa. Fiilikset on mennyt varsinaista vuoristorataa. ”Koko” konkkaronkan mukaan ottaminen osottautui heti alkumetreillä ongelmalliseksi tänne saavuttuamme. Pari päivää ja saimme taloyhtiöltä varoituksen koirien haukkumisesta 🐩🐕 josta johtuen, emme päässeet minnekään kahdestaan, vaan koirat aina mukana. Se, että koirat mukana oli myös ongelma, koska Laku osoittautunut varsinaiseksi ”rähinäpetteriksi” täällä ja hänen kanssaan kulkeminen kadulla, jossa toisia koiria, melko mahdotonta. Onneksi Maarit laittoi paikalliseen Face-ryhmään ilmoituksen ja olemme saaneet koiria aika ajoin nyt myös hoitoon.


Työtehtävät Sofia-opistolla ovat olleet erittäin mieleisiä. Olen mm. tallentanut erilisia tapahtumia, retkiä sekä myös henkilökuntakuvauksia on ollut. Retkillä on ollut se hieno puoli, että näkee hieman laajemmalti Espanjaa ja pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin ei välttämättä muuten pääsisi.


Minna Kantolan ollessa nyt Suomessa, pomonani opistolla tomii Jorge Segura Lopez. Hän puhuu täydellistä suomea, mutta ehdotin hänelle, että koska olen nyt kansainvälisyysjaksolla, voisimmeko jatkossa keskustella vain englanniksi ja sehän hänelle sopii. Tämä on erittäin hieno asia 👍🏻


Olen myös jonkin verran verkostoitunut täällä ja käynyt mm. lintuja kuvailemassa Malagan suistossa. Sporttia myös tullut kuvattua, paikallisen rullakiekkojoukkueen treeneissä ollut ja muutakin sporttia vielä tulossa. Täällä on se hyvä puoli, jos haluaa tutustua muihin suomalaisiin, se onnistuu helposti ja tekemistä piisaa. Mutta voi myös olla ihan itekseen, jos siltä tuntuu.


Auton vuokraaminen aluksi tuntui järkevältä, mutta sitten totesin, ettei esim. opiston läheisyydessä juurikaan parkkipaikkoja ole ja välimatkat lyhyitä. Lisäksi aluksi en ollut niin innokas täällä ajelemaan. Mutta nyt ajatellen, auto on hyvä lisä, vaikkakin bussit/junat/taksit kulkee, sillä omalla autolla on mukava vaihtaa maisemia hieman pidemmälle ja löytää uutta kuvattavaa.


Olen kirjaimellisesti vapaa-aikana kuvannut kaikkea ”maan ja taivaan väliltä”. Liikkuvaa kohdetta, paikallaan olevaa, kuuta, aurinkoa, maisemaa, yökuvausta ja kaikkea mahdollista. Mukava aina etukäteen miettiä, mitähän sitä tänään kuvaisi. Ei ole montaa päivää, ettei olisi mitään tullut kuvattua. Lähes koko kalustolle, joka mukana, on ollut käyttöä.


Tänään yksi kaveri kysyi, onko ikävä jo Suomeen. Toisaalta on fiilis, että, just kun alkaa oikein viihtymään, pitää pian jo pian pakata ja lähteä takaisin. Toisaalta, on mukava palatakin ja tavata kavereita niin vapaa-ajalla, kuin töissä.


Näillä fiiliksillä reissu jatkuu vielä kolme viikkoa.


Ps. Ohessa muutamia kuvia, niin keikoilta, kuin vapaa-ajalta. Kännykällä, bridgellä ja järkkärillä kuvattuna

Nyt on reissu tehtynä ja kotona oltu jo reilun viikon ajan, joten on loppuraportin aika. Täytyy kyllä todeta, että nopeasti meni tuo kahdeksan viikkoa 😳


Viimeisen kolmen viikon aikana tuli koettua varmasti vielä enemmän, kuin viiden ensimmäisen aikana. Johtui varmasti myöskin siitä, sillä huomaa, että pian on matka päätöksessään.


Henkilökuvauksia tuli jonkin verran tehtyä, joka oli kyllä mukavaa. Myös Suomen Leijonien kultajuhlia tuli vietettyä Plaza San Rafaelin torilla Fuengirolassa. Koirien kanssa ulkoiltiin mm. DiscGolfPark Mijasissa, jossa nappasin yhden mukavimmista reissun kuvista.


Kävimme myös Cadizissa, mannereuroopan vanhimmassa kaupungissa, jossa meillä oli oppaana monille kovinkin tuttu Liisa Väisänen, jolla on todellakin historia hallussa.


Parkkisakkokin tuli saatua, jossa sellainen mielenkiintoisuus, että sakosta sai n. 90% alennuksen, kun sen maksoi 72h sisällä.


Koirien kanssa oli oikeastaan koko reissun ajan haasteita eikä ainakaan pienin ollut se, kun Laku nielaisi jäätelötikun, jonka johdosta eläinlääkäriin, jossa ultrat, röntgenit ym. tutkimukset. Jos Espanjassa hintataso lähes Suomen tasoa monissa asioissa, niin eläinlääkärikulut onneksi varmastikin 1/4 osa Suomen hinnoista.


Ikävät uutiset Ukrainasta veti kyllä mielen matalaksi ja aiheeseen sopiva luento ”sopivasti” kirjailija Raija Orasen pitämänä Sofia-opistolla. Tuntuu valitettavasti historian toistavan itseään…


Eräs todella mielenkiintoinen osuus oli vapaa-ajan lintukuvausreissut Jartsan kanssa Malagan suistolla sekä Tarifan suunnalla, joka on Manner-Euroopan eteläisin kärki. Mm. kotkia ja haukkoja tuli kuvattua sekä erittäin harvinainen kaljuibis.


Erilaisia tilaisuuksia tuli opistolle paljon kuvattua, kuten mm. Oona Nikkasen nivelrikkoluento. Yhtenä vapaapäivänä kävin paikallisessa eläintarhassa BioParcissa kuvailemassa, jossa vierähtikin useampi tunti.
Kävin Gibraltarilla Taavin ja Janinan kanssa. Oli kova kiipeäminen Gibraltarin vuorelle, varsinkin kun meikäläisen ”parasta ennen” merkintä oli jo yli kolmekymmentä vuotta sitten mennyt verrattuna nuoreen pariskuntaan. Gibraltarilla luonnollisesti tapasimme kuuluisat apinat. Kuvasin myös, kun Taavi heitti voltin takaperin, hänhän harrastaa myös parkouria vlogaamisen lisäksi.


Kävimme Maaritin ja koirien kanssa myös Rondassa, jossa sijaitsee kuuluisa 1700-luvulla rakennettu Puente Nuevo -silta, joka suomennettuna tarkoittaa uutta siltaa, joka tuntuu hieman koomiselta.
Benalmadenassa tuli muutaman kerran käytyä kuvailemassa. Oonan kanssa sporttikuvia ja satamassa linssin eteen tarttui mm. surullisen kuuluisa uponnut aito Amerikan siipirataslaiva Willow.


Myös Malagass kävimme ja ensimmäistä kertaa paikallisella junalla Renfellä, joka liikkui Malagan ja Fuengirolan välillä. Cahedral de Malaga oli kyllä upea ja koko kaupunki. Muutamassa tunnissa ei paljon ehtinyt kuvata.


Sitten jo koittikin kotiinpaluun aika. Koiratkin saatiin mukavasti koneeseen mukaan ja Tax Freessäkin ehdittiin poiketa. Paluumatka onnistui hienosti, kaksi kuukautta pakkasessa seissyt autokin lähti laakista käymään. Kotiin saavuttiin keskiyön paikkeilla ja pellolle saapuneet muuttolinnut toivottelivat meidät tervetulleiksi.


Yhteenvetona voin sanoa, että kyllä kannatti lähteä. Opin paljon itsenäistä työskentelyä valokuvaajana. Myös kielitaito varmasti karttui, vaikkakin Fuengirolassa pärjää monessa paikassa suomen kielelläkin.


Pidin myös blogia reissustani (Spain by Pamppune, pamppune.blogaaja.fi), josta jäi mukava muisto internetin syövereihin 🌍


Kiitos Sataedu Nakkila ❤️”

Suosittelen kaikille kansainvälisyysjaksoa, sillä kansainvälisyys ja verkostoituminen on tätä päivää ja varsinkin huomista.

– Esko

Teksti ja kuvat Esko Pamppunen

Blogitekstin koosti Eskon Facebook-julkaisuista kv-koordinaattori Ida-Maria Mäkiranta